FAQ

Kuka voi kutsua itseään kiropraktikoksi ja millainen on kiropraktikon koulutus?

Kiropraktikot ovat nimikesuojattuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joista Terveydenhuollon Oikeusturvakeskus (TEO) pitää rekisteriä. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain ja asetuksen muutoksella, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2008, manuaalisen terapian nimikesuojattujen ammattihenkilöiden nimikkeistä on poistunut etuliite ”koulutettu”. Uusi nimike on kiropraktikko. Nimikeasiassa on edelleen väärinkäytöksiä ja niistä tulee ilmoittaa viipymättä Kuluttajavirastoon: Haapaniemenkatu 4 A, 7 krs, PL 5, 00531 Helsinki, puh. (09) 77261, email: posti@kuluttajavirasto.fi

Voit varmistua kiropraktikkosi ammattitaidosta myös ottamalla yhteyttä TEO:n tai Suomen Kiropraktikkoliittoon (www.kiropraktiikka.fi). Suomen Kiropraktikkoliitto hyväksyy jäsenikseen ainoastaan korkeakoulututkinnon suorittaneita kiropraktikkoja.

Kiropraktikon koulutus on kattava ja vaativa viisivuotinen yliopistokoulutus. Kiropraktikon ja lääkärin koulutus vastaavat esikliiniseltä osaltaan toisiaan. Kiropraktikot eivät määrää lääkkeitä, suorita kirurgisia toimenpiteitä, eivätkä lääkärit korjaa selkärangan subluksaatioita. Korkeakoulusta valmistumisen jälkeen koulutettu kiropraktikko suorittaa kuuden kuukauden mittaisen pätevöitymisjakson. Koulutus ei kuitenkaan lopu koskaan, sillä tiede kehittyy jatkuvasti tuoden esille uusimpia hoitomenetelmiä.

Onko säännöllinen kiropraktikolla käyminen välttämätöntä?
Säännöllinen hoito voi olla tarpeellista subluksaation korjauksessa sekä optimaalisen terveyden saavuttamisessa ja ylläpitämisessä. Selkäranka joutuu jatkuvalle rasitukselle johtuen vääristä nostamistekniikoista, huonosta ryhdistä, tapaturmista, kaatumisista ja kaikista pienistä kolhuista, jotka ovat osatekijöitä selkärangan rasitukselle. Säännöllinen kiropraktinen hoito palauttaa ja ylläpitää selkärangan normaalin asennon sekä auttaa sitä vastustamaan rasitusta. Juuri tämän vuoksi säännöllistä hoitoa voi suositella jokaiselle.

Minkä ikäisenä pitäisi hoito aloittaa?
Kiropraktiikka soveltuu kaikille kehdosta keinutuoliin. Nikamat voivat menettää normaalin asennon riippumatta iästä. Esimerkiksi niskanikamat voivat asettua virheelliseen asentoon jo syntymän aikana. Mikäli tämä jätetään korjaamatta, subluksaatio voi häiritä selkäytimen ja muiden hermojen toimintaa. Selkäydin ja hermot kontrolloivat ja koordinoivat lapsen lihaksia ja muita elimiä. Joskus korjaamaton subluksaatio voi aiheuttaa pysyviä muutoksia selkärangassa. Tästä syystä ensimmäinen kiropraktinen tarkistus on syytä tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin ongelmat ovat vielä minimaalisia ja helposti korjattavissa.

Voiko subluksaatiota tuntea?
Ei aina. Subluksaatio on kuin reikä hampaassa - se voi olla siellä pitkään ennen kuin oireet alkavat esiintyä. Siksi säännöllinen selkärangan huolto on tarpeellista. Vaikka pystyisimme tuntemaan subluksaation olemassaolon, on lähes mahdotonta tietää ettei subluksaatioita ole. Säännöllinen tarkistus on aina hyvä asia, sillä se edistää terveyttä sisältä päin.

Tarvitsevatko lapset kiropraktikkoa?

Koska suuri osa selkärankaan kohdistuvista traumoista voi tapahtua syntymässä, monet vanhemmat haluavat jo vauvansa tarkistettavan subluksaatioiden varalta. Luonnollisesti lapsia hoitaessa otetaan huomioon pienen lapsen erilaiset tarpeet sekä kehon rakenne. Useat lapsuuden aikaiset vaivat voidaan helposti korjata poistamalla subluksaatioita luonnollisesti. Aikuisiällä alkavat terveysongelmat ovat usein ehkäistävissä aikaisella hoidon aloittamisella. Lapset nauttivat kiropraktisesta hoidosta ja ovat terveempiä kuin hoitamattomat lapset.

Adjustoidaanko kaikkia potilaita samalla tavalla?

Ei. Kiropraktikko arvioi jokaisen potilaan erikseen ja suunnittelee kullekin sopivan hoito-ohjelman. Jokainen hoitokerta on jatkoa edelliseen. Hoitosuositukset perustuvat kiropraktikon saamaan pitkään koulutukseen ja kokemukseen. Jokaista potilasta hoidetaan eri tavalla riippuen potilaan ongelman eli subluksaation laadusta.

Onko kiropraktiikka turvallista?
Ehdottomasti. Kiropraktiikka on täysin turvallista. Tämä johtuu konservatiivisesta ja luonnollisesta lähestymistavasta, jossa vältetään lääkkeitä ja kirurgisia toimenpiteitä. Osoitus turvallisuudesta on kiropraktikoiden maksamat vakuutusmaksut. Ne ovat murto-osa esim. lääkäreiden vastaavista vakuutuksista.

Pitääkö adjustoinnista tulla naksahtava ääni ollakseen tehokas?
Ei. Itse asiassa adjustmentista ei aina tule ääntä. Usein kuitenkin nivelpintojen väliin syntyy tyhjiö, joka aiheuttaa kaasukuplien muodostumisen nivelnesteeseen. Tämä nk. kavitaatio saa aikaiseksi napsahtavan äänen. Hoidosta johtuva ääni on kivuton ja täysin harmiton ja se vastaa sormien naksahtelua. Adjustmentin tarkoitus ei ole niinkään napsahtava ääni, vaan nikamien normaali asento.

Voiko itseään adjustoida?
Ei. Koska kiropraktisessa hoidossa käytetään tiettyyn niveleen kohdistuvaa, erityiseen suuntaan kohdistettua voimaa, on itsensä hoitaminen tarkasti ja oikein käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Joskus nivelet naksuvat itsestään selkää venyttäessä samoin kuin hoidon aikana. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa, koska se saattaa tehdä liikkuvasta nivelestä yliliikkuvan, ja voi joskus olla jopa vaarallista. Selän adjustoiminen kuuluu vain ja ainoastaan ammattilaisille, ei amatööreille.

Miksi tulisi käydä hoidossa vaikka olo on jo hyvä?
Vaikka olo on hyvä, auttaa kiropraktiikka ylläpitämään maksimaalisen terveyden tason. Kiropraktikko voi suositella ylläpitävää ja ennaltaehkäisevää selkärangan hoito-ohjelmaa, sekä antaa neuvoja terveellisestä ruokavaliosta ja selkää vahvistavia harjoituksia. Säännöllinen huolto ehkäisee subluksaatioiden aiheuttamaa selkärangan rasitusta. On siis mahdollista tuntea olonsa tasapainoisemmaksi, vähemmän stressaantuneeksi ja energisemmäksi kiropraktisen hoidon seurauksena. Kiropraktiikkaan ei voi tulla riippuvaiseksi, mutta hyvään terveyteen voi!

Voiko selkäleikkauksen jälkeen käydä kiropraktikolla?
Kyllä. On valitettava tosiasia, että ihmiset, joiden selkä on leikattu, saavat usein kuukausien tai vuosien kuluttua samoja oireita kuin ennen leikkausta. Seurauksena on usein toinen leikkaus. Kiropraktiikka voi ehkäistä leikkausten tarvetta. Itse asiassa suurin osa suoritetuista leikkauksista olisi mahdollisesti voitu välttää, mikäli kiropraktinen hoito olisi aloitettu tarpeeksi aikaisessa vaiheessa.

Auttaako kiropraktiikka kaikkiin terveysongelmiin?
Ei. Totuus on, että kiropraktikko ei hoida itse oiretta, vaan poistaa hermostollisia häiriöitä, jotta keho voi parantaa itse itsensä. Tästä syystä on havaittu, että hermoston paremmasta toiminnasta on hyötyä monenlaisissa terveydellisissä ongelmissa. Kiropraktiikka ei siis rajoitu pelkästään selkäkivun lievittämiseen.

Voiko raskaana oleva käydä kiropraktikolla?
Ehdottomasti. Raskaus tuo mukanaan lisää painoa ja rasitusta naisen tukirankaan. Varsinkin raskaudenaikainen riski alaselän-, jalkojen- ja lapojen väliseen kipuun pienenee kiropraktisella hoidolla. Toisinaan päänsärky ja pahoinvointi helpottuvat raskauden ensivaiheissa. Paremmin toimivasta hermostosta on hyötyä kaikissa elämän vaiheissa. Raskaana olevat naiset ovat havainneet sekä raskauden ajan, että synnyttämisen olevan helpompia itselleen ja lapselle, mikäli he ovat käyneet säännöllisesti hoidossa.

Miksi röntgenkuvat ovat tärkeitä kiropraktikolle?
Röntgenkuvat paljastavat selän sisäisen ryhdin, näyttävät tarkasti subluksaatioiden sijainnin, kuinka kauan ne ovat olleet olemassa sekä auttavat selvittämään korjaavan ohjelman tarpeen. Röntgen kuvat auttavat myös diagnoosin tai vasta-aiheen varmistamisessa. Tämänlaisia tapauksia on mm. selkärankareuma, rakenteelliset kehityshäiriöt, selkärangan kasvaimet, murtumat yms.

Vastaako säännöllinen liikunta ja itsestään huolehtiminen kiropraktista hoitoa?
Ei. Liikunta on tärkeä osa terveyttä. Selkärangan toimiessa huonosti liikunta kuitenkin rasittaa sitä vain enemmän aiheuttaen ennenaikaista kulumista.

Tulosta sivu